Vaihto-opiskelijana Islannissa - tulen ja jään maassa

Saavuin elokuun lopussa sateiseen Islantiin opiskelemaan kasvatustieteitä. Opiskelun lisäksi tarkoitukseni oli tutustua Islannin luontoon ja kulttuuriin. Jo peruskouluaikana opitut ikijäätiköiden nimet sekä viime keväänä uhanneet Eyjafjallajökullin tuhkapilvet herättävät kiinnostusta saarta ja sen luontoa kohtaan. Islannin yliopisto (Háskóli Islands) Reykjavikissa on suurin yliopisto Islannissa. Opiskelijoita on noin 15 000 jakautuen 25 eri tiedekuntaan. Kasvatustieteiden opinnoissa on tarjolla useita kursseja englanninkielellä. Kansainvälinen opiskelijarakenne luo hedelmällisen pohjan kasvatustieteiden opiskeluun ja koulutusjärjestelmien vertailuun. Kursseille osallistuvat vaihto-opiskelijoiden lisäksi Islannissa vakituisesti asuvat ulkomaalaiset.

Yliopiston päärakennus

Opiskelu on päässyt hyvään vauhtiin. Mielenkiintoista on ollut huomata, kuinka sosiaalityön opiskelu yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on luonut laajan tietopohjan myös muiden oppiaineiden opiskelulle. Valitsemani kurssit "Comparative Education" ja "Educational Settings" koskettavat monella tapaa sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan teemoja ja ajankohtaisia aiheita. Molemmilla kursseilla keskeisenä ajatuksena on pohtia koulutuksen ja kasvatuksen merkitystä tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan ja globaalin maailman rakentamisessa. Usein pohdinnat kulminoituvat koulutukseen ja kasvatukseen sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin mahdollistajana. Kymmenen opintopisteen laajuiset kurssit jakaantuvat koko lukukaudelle koostuen useista pienistä kirjallisista tehtävistä ja raporteista, esitelmistä sekä kirjallisista ja suullisista tenteistä. Opiskelijoille tehtiin heti alussa selväksi, kuinka monta prosenttia kukin tehtävä on kurssin koko laajuudesta. Tehtävistä saatavat henkilökohtaiset palautteet olivat etenkin lukukauden alussa tarpeen, jotta löytyi yhteinen linja opettajien ja opiskelijoiden odotusten kesken. Kurssit ovat olleet hyödyllisiä ja käytännönläheisiä ja niissä on päässyt tutustumaan islantilaiseen koulutusjärjestelmään, oppimisen muotoihin ja kasvatuksen periaatteisiin. Vierailut päiväkodissa, kudontakerhossa, kansainvälisessä peruskoulussa ja ammattikoulussa ovat antaneet erilaisia näkökulmia kykyjen oppimisesta, tiedon kartuttamisesta ja opettamisesta.


Ensimmäisellä Comparative Education -kurssin luennolla pohdimme elintason määrittämistä yksilön, yhteiskunnan ja globaalin maailman näkökulmista. Ilmassa leijuivat kysymykset: Kuka tai mikä määrittää elintason? Kenen tehtävänä on huolehtia yksilön elintason ylläpitämisestä tai sen kohottamisesta? Mikä on koulutuksen rooli elintason muodostumisessa? Lähestyimme koulutuksen merkitystä oikeudenmukaisen elintason määrittämisessä ja tavoittamisessa John Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian ja Amartya Senin yksilön toimintavalmiuksien näkökulmista. Kurssilla "Educational Settings" teimme mielikuvitusmatkan Etelä-Afrikkaan köyhään Bizanan kaupunkiin. Pohdimme todellisten raporttien ja tilastojen perusteella kaupungin mahdollisuuksia koulutuksen järjestämiseen ja sen vaatimiin erityistarpeisiin. Ryhmämme ideoi toimivan koulutusjärjestelmän, jossa huomioidaan oppilaiden, vanhempien, opettajien ja yhteisön näkökulmat ja tarpeet.


Vuonna 2008 Islantia koetelleen taloudellisen kriisin "kreppan" lisäksi lähes jokaisella luennolla tulee esille suomalainen koulutusjärjestelmä. Usein eri maiden koulutusjärjestelmiä verrataan Suomen tai muiden pohjoismaiden koulutusjärjestelmiin. Laadukkaan ja toimivan suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittymistä voidaan selittää yksinkertaisesti otollisilla olosuhteilla. Pienet luokkaerot, monipuoluejärjestelmä ja suh-teellisen tasaiset tuloerot ovat taanneet tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen kehittymisen. Vaikka suomalainen koulutusjärjestelmä ja koulutuksen tulokset menestyvät erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa, ei se ole sellaisenaan siirrettävissä muiden maiden käyttöön. Valtioiden ja alueiden väliset taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset erot muodostavat kirjon erilaisia mahdollisuuksia ja rajoitteita koulutuksen kehittymiselle. Suomalaista koulutusjärjestelmää voidaan verrata saunaan. Vaikka sauna on oiva keksintö ja hyödyllinen Suomessa, ei se ole yhtä tarpeellinen ja menestyksekäs Afrikassa.


On yllättävää, että kierrätys ja luontoystävällisyys ovat Islannissa vasta lapsen kengissä, vaikka luonto on niin paikallisten kuin turistien arvostuksen kohteena. Education for Sustainable Development eli ESD on kuuma aihe Islannissa, nähdäänhän kestävän kehityksen oppiminen viidentenä pilarina UNESCON määrittämän neljän oppimisen pilarin rinnalla. Islannin yliopistossa on parhaillaan tekeillä useita eri alan väitöskirjoja, joissa käsitellään kasvatuksen ja koulutuksen merkitystä kestävän kehityksen luomisessa. Koulutuksen rooli arvojen, asenteiden ja elämäntyylin muuttamisessa kestävän kehityksen saavuttamiseksi on merkityk-sellinen. Islannin yliopistossa vierailee säännöllisesti kansainvälisiä professoreita luennoimassa ajankohtai-sista aiheista. Tämän syksyn aikana muun muassa Nigel Dower Aberdeenin yliopistosta on luennoinut aiheesta "Sustainability and Cosmopolitanism" ja Harindranath Ramaswami Melbournen yliopistosta pohti puolestaan tila-käsitteen ymmärtämistä ja oikeudenmukaisuudessa tapahtuneita muutoksia muuttoliikkeen ja kansainvälistymisen seurauksena. Luennot ovat monitieteisiä ja avoimia kaikille opiskelijoille.


Vaikka arkipäivät täyttyvät luennoilla ja kirjallisten tehtävien tekemisellä, on aikaa jäänyt myös tutustumiseen Islannin luontoon. Kiehuvat sata-asteiset mutakuopat, kuumat lähteet ja ikijäätiköiden valtavat jäävuoret ihmetyttävät. Kahden kasvatustieteiden kurssin lisäksi osallistun kurssille "Icelandic Nature and Cultural Legacy", jossa pääsee tutustumaan Islannin kulttuuriperintöön eli saagojen maailmaan ja luonnon ihmeisiin alan opettajien opastuksella.

Yliopisto on ottanut vaihto-opiskelijansa hyvin vastaan ja järjestää useita opiskelijahintaisia retkiä Reykjavikin lähistöllä, Reykjanesin niemimaalla ja länsirannikon vuonoilla. Pääkaupunkiseutu on monikulttuurinen islantilaisella elämäntyylillä höystettynä. Vaikka viikingit, peikot ja maahiset ovat poistuneet Islannin katukuvasta, ovat ne merkittävä osa saaren historiaa ja islantilaista kulttuuria.


Vaihto-opiskelu lukukauttaan Islannissa viettävä sosiaalityön opiskelija,

Anna